Eilen illalla oli jotenkin ihan älytön ärsytys, vitutus, ja olin ihan raivon partaalla. Lykkäsin pienemmän sitten miehelle ja sanoin et lähden nyt lenkille. Haluan edes muutaman kerran viikossa olla täysin yksin, kuunnella musiikkia täysiä mp3:sta. En sano ettenkö rakastais noita riiviöitä, mutta  joskus on ihanaa lähtee lenkille yksin, vetää vaan omaan niskaan vaatteet ja painua ovesta pihalle... Se on niin HELPPOO, kun yleensä tohon pelkkään lähtöön muksujen kanssa, siis käytännössä pukemiseen, menee se melkein puoli tuntia. No ei nyt aivan. No mutta kuitenkin, eilen siis lähdin ekan kerran lenkille koko viikolla. En oo saanu aikaseks käydä päivisin edes vaunujen kanssa, kun on tota sairastelua ollu viime- ja tää viikko. Yksin lenkillä joudun melkein poikkeuksetta käymään iltasin kun on jo pimeetä, kun esikko on mennyt nukkumaan, koska se saa ihan sairaan huuto- ja raivokohtauksen jos äiti meinaa lähtee ulos ILMAN HÄNTÄ. Niinkun siis eilenkin kun olin ensin suu vaahdossa lukenu melkein tunnin iltasatua. 

No mutta, sain lähdettyä siis vihdoin. Ajattelin että hölkkäilen sen verran mitä jaksan, tota meitin päätietä tossa koska se on valaistu. Oon viimeks hölkänny/juossu tosissani joku 2-3 vuotta sitten joten kovin isoja tavotteita en itelleni oo asettanu, pikkuhiljaa uuteen alkuun. No, oli niin jotenkin ihanaa eilen, hölkkäsin ihan hyvää vauhtia 31 min putkeen! Olisin jaksanut kauemminkin mutta menin sitten loppumatkan, 3min, kävellen kotiin koska opin sen sillon kun aikoinaan alotin juoksemisen, että jos ei yhtään kävele loppulenkistä, aamulla ei oo toivookaan päästä portaita alas alakertaan :) Ja kyllähän se taas kannatti, ei jaloissa tunnu yhtään että olis tehny eilen jotain sellasta mitä ei normisti oo tehny aikoihin. Eli hölkkälenkki eilen 34 min, -372 kcal.

Olin eilen ajatellu etten käy vaa'alla tänään mutta olihan se pakko ton hikilenkin jälkeen käydä kattomassa. Ihan kivasti, -300g eiliseen eli 63,6 kg. Pitkästä aikaa varma olo siitä että joskus vielä pääsen takasin lähtöpainooni, on kyllä hyvä tunne.

Tänään päivällä mennään kävelylenkille, kun tässä nyt ensin herää kunnolla ja toi aamupuuro ja kahvi vähän laskeutuu. En oo muuten syönyt mitään herkkuja viime viikon keskiviikon jälkeen! Ei oo edes tehnyt mieli. Menen näin nyt niin pitkälle kun ei teekään mieli mitään hyvää, ja sitten pidän karkkipäivän kun iskee makeenhimo. Siis kunnollinen, hetken mielitekoja en viitti ees kuunnella :) 

Ihanan sateista ja sumusta torstaita.